Arduino

IMG_20180129_175140

Arduino starter kit  – tästä on hyvä alkaa!

Arduino koostuu kahdesta pääosasta: Arduino-piirilevystä eli työskentelyn fyysisestä alustasta, jolla rakentelu tapahtuu ja Arduino IDE:stä eli ohjelmointiympäristöstä, jota hallitaan tietokoneella.

Arduinon IDE eli integroitu kehitysympäristö (Integrated Development Environment) on erityinen ohjelma, joka suoritetaan omalla tietokoneella. Se sallii erilaisten ohjelmien laatimisen Arduinon piirilevyä varten yksinkertaisella ohjelmointikielellä.

IMG_20180129_174521

Liikennevalojen toimintaa ohjaavaa koodia.

Arduinon piirilevy on pieni mikrokontrollerikortti, jonka yksinkertainen piirilevy sisältää kokonaisen pieneen mikropiiriin rakennetun tietokoneen. Tällainen tietokone on teholtaan huomattavasti heikompi mutta myös reilusti halvempi ja siten erittäin käyttökelpoinen monenlaisten laitteiden rakenteluun.

IMG_20180129_171343

Liikennevalot toteutettuna Arduinon avulla Breadboard-alustalle. Alustalle on lisäksi rakennettu sääaseman fyysinen toteutus. Kaksi toimivaa ohjelmoitavaa laitetta ilman yhtäkään juotosta!

Arduinon ohjelmointi sisältää tavallisesti seuraavat vaiheet:

-Kytketään kortti USB-portin kautta tietokoneseen.

-Kirjoitetaan ohjelma, jolla piirilevy herätetään henkiin.

-Ladataan tämä ohjelma piirilevylle USB-portin kautta ja odotetaan hetki piirilevyn käynnistymistä.

-Piirilevy suorittaa kirjoittamasi ohjelman.

Toiminnallista ohjelmointia?

Hankkeemme eräänä tavoitteena on ohjelmoinnin kiinnostavuuden ja tavoitettavuuden lisääminen oppilaitten taholle. Lisäksi  olemme pyrkineet luomaan ohjelmointiin oppilasta sisäisesti motivoivaa materiaalia. Tästä näkökulmasta toteutuksia voidaan tarkastella vaikkapa seuraavasta kuvasta.

Valokuvat15.12.-17 033

Olemme saaneet paikallisen tavaratalon edesvastuullisen SER-jätteenkäsittelyn myötä koulullemme lahjoituksena lukuisan määrän erilaisia kauko-ohjattavia ja muutoin sähköllä toimivia rikkinäisiä leluautoja. Näitä leluautoja voidaan purkaa esimerkiksi vianetsimistehtävänä (mittaus- ja juotostekniikkaharjoitukset) tai osin siten, että niistä poistetaan johdotetut-/langattomat kauko-ohjausjärjestelmät ja niihin jätetään pelkät sähkömoottorit eteen- ja taakseajoa varten sekä servomoottorit ohjausliikkeisiin.

Pelkkien ajo- ja ohjausmoottorien jäätyä paikoilleen autoon liitetään arduino, johon liitetään vielä moottorinohjauskortti. Näin saadaankin aikaiseksi paketti, jota voidaan alkaa käskyttämään haluttuihin manöövereihin ohjelmoinnin avulla!

Valokuvat15.12.-17 034

Arduino ja moottorinohjauskortti paikoilleen asennettuina. USB- ja DC-input löytyvät myöskin .Voisikohan tuolle johtohässäkällekin tehdä vielä jotain?

Autoihin voidan liittää erilaisia antureita, niihin voidaan rakentaa valolaitteistoja  ja -järjestelmiä, Arduinon BT-ominaisuuden myötä niitä voidaan operoida omaan mobiililaitteeseen asennetulla/ohjelmoidulla kauko-ohjauksella. Lista on loputtoman pitkä. Vain mielikuvitus asettaa rajoja toteutksien kirjolle. DIY ja MAKER-kulttuuria parhaimmillaan!

Useammin kuin kerran olen huomannut tuijottavani näytöllä olevaa koodiriviä ja koettanut miettiä mikä menee pieleen. Check-listauksen jälkeen avautuvat vaaleanpunaiset virheindikaattorit eivät antaudu aina aivan helpolla. C++ kieli ei välttämättä ole ihan siellä keskeisimmällä ydinosaamisalueellani.

Mutta kuitenkin, aina sillointällöin laite toteuttaa juuri sitä mitä minä sen haluankin toteuttavan! Olen aiemminkin maininnut blogiteksteissäni uuden oppimisen ilon sekä riemun ja sitä tämä oppimisympäristö tarjoaa vähällä vaivalla ja kohtuullisin kustannuksin!

Tästä asiasta voisin kirjoittaa pohdintaa loputtomiin. Ehkäpä lisää ensi kerralla!

Mainokset

ThingLink

2010 perustettu suomalaissyntyinen sosiaalisen median palvelu ThingLink on osoittautunut yksinkertaisen nerokkaalla ideallaan mainioksi opetuksen työkaluksi. Thinglink on palvelu, jossa taustakuvaan voidaan liittää kuvia, videoita sekä linkkejä.

ThingLinkin avulla mobiililaitteesta, puhelimesta tai tablet-tietokoneesta tulee oppimiskokemuksen tekemisen väline, ei siis pelkästään kuluttamisen väline. Sekä opettaja, että oppilas voi tehdä interaktiivisia kierroksia oppimisympäristöön ja tätä kautta ottaa aktiivisen roolin oman oppimisympäristönsä toimijana.

Sieppa Thinglink-hundrEd

ThingLink:in kotisivu. HundrEd-status-vuodelle 2017!

Perusversio ThingLinkissä on ilmainen, vaatii silti rekisteröitymisen. Maksullisessa versiossa onkin sitten rutkasti lisätoimintoja.

ThingLink:n sovellukset ovat mobiiliapplikaatiot, kuva- ja videoeditori sekä 360-asteinen kuvaeditori. Tilivaihtoehdot ovat ThingLink Pro, ThingLink Premium sekä ThingLink kouluille.

ThingLinkissä on editori 360- kuville. Sen avulla voi luoda visuaalisia kokonaisuuksia virtuaalitodellisuuteen. Editorin avulla kokonaisuuksiin voi liittää tekstiä, äänitiedostoja, lähikuvia, videoita tai vaikkapa virtuaalisia kotitehtäviä. Kokonaisuuksia voi katsella kaikilla mobiililaitteilla sekä VR-lasien kanssa.

Editorin avulla voi myös linkittää yhteen useampia 360-asteisia kuvia ja videoita, jolloin katsoja voi helposti liikkua tilasta toiseen ja oppimisympäristöistä tulee entistäkin moniulotteisimpia!

Sieppaa puutyö

ThingLink-ympäristö puutyöluokasta. Tätä kuvaa klikkaamalla et vielä pääse liikkumaan ympäristössä. Tagit ( = hot spot) eivät myöskään avaudu.

Sieppaa metalli

Vastaava, työn alla oleva virtuaaliympäristön kuva metalliluokasta. Valmiissa ympäristössä pääsetkin sitten myös liikkumaan luokasta toiseen nuolinäppäinten avulla!

Sieppaa kuuma

Teknisen työn luokan kuumakäsittelytila.

Jokiranta360-hankkeen ajatuksen mukaisesti työn alla oleva interaktiivinen oppimisympäristö opettaa käyttäjälleen tietenkin teknisen käsityön sisältöjä sekä tvt-taitoja. Lisäksi uuden opetussuunnitelman mukainen aktiivisen oppijan rooli saa ympäristöstä oivallisen kentän, jolla temmeltää.

Henkilökohtaisesti hanketyötä tehdessäni olen taas kerran saanut kokea tekemisen iloa, uuden oppimisen riemua ja ymmärrystä siihen, että aiemmin tehty työ kantaa edelleen hedelmää: ”Jokirannan verkot”-hankkeessa  toteutettu virtuaalinen työsuojelumateriaali on saanut uuden kasvualustan – materiaalit onkin  nyt upotettu 360-ympäristöön!

ITK-messuilla Hämeenlinnassa kuulemani puheenvuoro teki selväksi, että virtuaalinen oppimisympäristö ei ole koskaan valmis. Pikkuhiljaa alan ymmärtää, mitä luennoitsija sanomisillaan tarkoitti…

-Urho

 

Qridi

Jokiranta 360-hankkeeseen kuuluu oleellisena osana hyvien käytänteiden kokeileminen ja siirtäminen koulun arkeen. Yhtenä hankkeen tärkeänä painopistealueena kirjattiin arvioinnin kehittäminen. Hankehakemukseen kirjattiin työkaluksi arviointia kehittämään toteutettu applikaatio, Qridi, jonka käytön aloitimmekin syksyllä 2016. Qridi onkin tuon jälkeen toiminut teknisten käsitöitten arvioinnissa tärkeimpänä välineenä.

Lyhyesti kuvattuna Qridi toimii siten, että opetettavasta ryhmästä luodaan oppaineet ja projektit-kansio, joka on kokemukseni mukaisesti ollut järkevintä merkitä viikonpäivän sekä tuntisarakkeen mukaan. Lisätiedoksi olemme liittäneet vielä luokka-asteen ja tunnuksen. Tässä vaiheessa olemme myös lisänneet käyttäjäoikeudet, jotka hankkeen aikana ovat olleet Toni, Markus ja minä.

Tämän jälkeen oppilaille on jaettu tunnukset, jotka voidaan jakaa paperiversioina, joskin itse olen kuvauttanut tunnukset oppilailla omien mobiililaitteiden galleriaan. Henkilökohtaisesti olen saanut oppilaiden suosiollisella myötävaikutuksella iloisen kokemuksen, jossa oppilaan tunnuksissa olevan Qr-koodin avulla pääsee suoraan sovellukseen – kuten aikaisemmin jo blogiteksteissäni totesinkin, Snapchat lukee tuon koodin!

Kirjautumista ja sen onnistumista tukee selkeästi sovelluksen asentaminen Play-kaupasta.

IMG_20171212_183050

Toni työnsä äärellä, näytöllä ovat sekä Wilma, että Qridi-sovellukset. Arviointityö sujuu jouhevasti. Tietoa on helppo siirtää.

Qridin käyttöön ja sen opetukseen on syytä varata aikaa. Oppilaat kyllä ottavat välineen helposti haltuunsa mutta juju piileekin siinä, että oppilaat pitää kouluttaa Qridin päivittämiseen. Päivityksistä tuleekin tehdä rutiininomainen viikottainen toimenpide.

Viikottaisten päivitysten (jo pelkästään kuvan ottaminen!) myötä Qridiin rakentuu oppimisportfolio, jossa myös erityiset oppilaat pääsevät helposti osallistumaan arviointiinsa ja näkemään konkreettisesti työnsä tulokset.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti arviointia tulee kehittää muun opetuksen ohella. Teknisissä käsitöissä (ja varmasti monessa muussakin oppiaineessa) Qridi tuo oivan välineen tähän haasteeseen. Oppilaan kasvattaminen itseohjautuvaan rooliin oman oppimistehtävänsä aktiivisena rakentajana ja ylläpitäjänä saa tällä tavalla lisää todellista merkitystä.

keklu

Qridistä on moneksi: Tämä puukko katosi tekijältään mutta kuva Qridissä mahdollisti sen löytymisen oikealle omistajalleen! Salapoliisintyötä helpoimmillaan.

Siirryttyämme teknisistä työstä yhteiseen käsityöhön myös tytöt ovat  arvioinnin piiriissä. 14.12.-17 koulussamme oli  216  7.-luokkalaista oppilasta. Lukumäärällisesti näin suuren oppilasjoukon arviointi ei onnistu enää ruutuvihko, tuntipäiväkirja ja kynä- menetelmällä. Sekä oppilaan, että opettajankin oikeusturvaa ajatellen läpinäkyvä ja ajasta sekä paikasta riippumaton arviointimenetelmä onkin mielestäni ainoa oikea ja toimiva vaihtoehto.

Koenkin, että Jokiranta 360-hankkeen mukana teknisissä käsitöissä arvioinnin osalta ollaankin nyt siirrytty pyörrekammiodieseleiden aikakaudelta hybridiaikakaudelle.

-Urho 

Quick Response

QR-koodi eli ruutukoodi on kaksiulotteinen kuviokoodi. Se eroaa yksiulotteisesta viivakoodista  siten, että se sisältää informaatiota sekä vaaka- että pystysuunnassa. QR-koodi on kehitetty japanilaisessa Denso Wave – yhtiössä 1994. ”QR” on lyhenne sanoista ”Quick Response”. Niin kuin nimi kertoo, koodin sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti.

IMG_20171205_083114

Pyörösahan Qr-koodi. Voit skannata tämän suoraan tästä näytöltä, tarvitset tosin Qr-readerin tai Snapchatin.

 

Työsuojelumateriaalin käyttö alkoi vuosi vuodelta maistua yhä enemmän ja enemmän puulta. Konekohtaisiksi korteiksi laminoidut kortit putosivat ja katosivat mikä minnekin ja jo pölykerroksen paksuus alkoi kertoa karua tarinansa siitä, että edes minä en niitä enää lukenut.  Jotakin piti siis keksiä.

Olin jo aiemmin kotona kuullut perusyksikköni päällikön kertovan kokemuksia Qr-koodin käytöstä opetuksessa. Mustankipeänä muitten oppiaineitten hienoista ja hifistellyistä ideoista päässäni alkoi elää ajatus yhtenäisestä, helposti käyttöönotettavasta materiaalipankista, jossa olisi lähes kaikki jokapäiväisessä teknisen työn arjessa käytettävästä työsuojelumateriaalista.

Siitä se ajatus aikoinaan sitten lähti.

Koulullamme oli aiemmin  haettu ja myöskin saatu OPH:n rahoitus ”Jokirannan verkot”-hankkeelle(2012-2014) . Hanke sisälsi myös option työpalkkioille hanketyöhön ja tämä  mahdollistikin jäämiseni pois päivätyöstä ja jättäytymisen kokopäivätoimiseksi hanketyöntekijäksi. Kerrassaan mainio juttu!

Keväinen viikko (31.3.-4.4.  sekä 12.-13.5.) menikin sitten ”opetushallituksen leivissä” kotona Käsityön työsuojeluoppaan, Power-point sovelluksen sekä Qr-generaattorin parissa. Oppaan tekstit kääntyivät power-point sivuiksi, sivut tallennettiin pilvipalvelimeen ja osoitteista luotiin Qr-koodit. Iltaisin verstaan hiljentyessä aika kuluikin järjestelmäkameran kanssa koneitten kuvia ottaessa. Kuvat muokattiin kotona ja niihin lisättiin hallintalaitteita esiintuovia ja  korostavia tekstejä.

Generoiduista koodeista laminoitiin kortit ja ne kiinnitettiin koneisiin kaksipuoleisella teipillä. Järjestelmä alkoi olla valmis.

IMG_20171205_083248

Qr-koodi pylväsporakoneessa. Tämäkin koodi on skannattavissa tästä näytöltä.

 

Virtuaalinen työsuojelumateriaali otettiinkin seuraavana syksynä käyttöön. Koneita kerrattaessa linkki koulun Pedanet-sivustoon olikin kovassa käytössä. Opettajajohtoisesti laitteita opeteltiin, palautettiin mieliin ja tutkittiin luokassa datatykin avulla, koneilla koodeja skannattiin tableteilla sekä oppilaitten omilla mobiililaitteilla.

Nyt on menossa jo neljäs lukuvuosi siten, että käytössä on ollut tämä järjestelmä. Pois sitä ei enää anneta! Olemme työkaverini Tonin kanssa huomanneet opettavamme työsuojeluaineksen todella yhteneväisesti. Ja vaikka koulun verkko aina sillointällöin tukehtuukin, konesaleihin tulostetut ja laminoidut kansiot konekohtaisista materiaaleista tuovat back-up:in.

IMG_20171205_093504

Back-up materiaali siisteissä puisissa kansioissa.

 

Oppilaat ovat sittemmin tuoneet esille seikan, jonka mukaan QR-reader vie muistia mobiililaitteesta ja ilmoittavat, etteivät asenna sitä puhelimiinsa. Tämäkin peruste suli pois, snapchat lukee koodit ja avaa linkit.

Teknisen työn luokassamme ei siis kukaan, missään ja mitenkään voi välttyä tuolta informaatiolta. Kukaan ei voi väittää, että ei tiedä mistä tietoa saisi. Se on hyvä juttu se!

Materiaalia on jaettu eteenpäin ja tein siitä myös artikkelin Tekninen opettaja-lehteen (3/2014) :  https://drive.google.com/file/d/1tIuMKdf-P-DSGYK0OQwi7CYkodK_swRO/view?usp=sharing

Nyt, Jokiranta 360- hankkeen edetessä, jäänkin mielenkiinnolla odottamaan, miten  työn alla oleva uusi audiovisuaalinen sisältö sekä jo olemassaoleva materiaali tulee linkittymään toisiinsa ja muodostamaan käsityöhön uuden, virtuaalisen oppimisympäristön ja – kokonaisuuden.

Minua henkilökohtaisesti  hykerryttääkin ajatus eräästä uuden opetussuunnitelman  painopistealueen, oppilaan oman vastuun ja roolin oppimisprosessinsa luojana, toteutumisesta. Se jääkin sitten nähtäväksi ja koettavaksi. Tuleva syksy -18 sen sitten meille näyttää.

Urho Moilanen

Jokiranta 360

Reilu puolitoista vuotta on kulunut siitä, kun työni puolesta pääsin tutustumaan Hämeenlinnaan Interaktiivinen Tekniikka Opetuksessa – messuille. Mukana olivat messuilla jo aiemminkin käynyt Markus Översti sekä lähikolleegani Toni Väyrynen.

Opetus- ja kulttuuriministeri mainitsi puheenvuorossaan messuilla esittäytyvän Pintakillan esimerkkinään. Samainen nimi oli jo aiemminkin tullut puheeksi, Markus oli osannut jo etukäteen tutustua messujen antiin ja ajattelikin ääneen, että Pintakillan puheenvuoro olisi syytä ehkä käydä kuuntelemassa.

Niinpä, iltapäivän puolella jo väentungostakin ihmetellessämme, löysimme itsemme Tonin kanssa Pintakillan puheenvuoroa kuuntelemasta. Esiintyjä kertoi tekemisistään innostuneesti ja konsepti vaikutti muutoinkin mielenkiintoiselta.

Kotimatkalla pää täynnä uutta ja ennenäkemätöntä opetukseen liittyvää prosessoimme ajatusta, olisiko tuosta kaikesta kokemastamme ja näkemästämme kehitettävissä jotain, joka hyödyttäisi meitä arkisessa työssämme.

Ja olihan siitä.  Vielä samaisena keväänä saimme raavittua kasaan hakemuksen OPH:lle hankkeen toteuttamiseksi. Kesäkuun viimeisenä arkipäivänä tulikin tieto, että hankehakemuksemme oli hyväksytty!

Hankkeemme kantavia perusajatuksia on ohjelmoinnin tuominen lähemmäksi opetusta ja soveltaminen monialaisiin oppimisympäristöihin, Maker-kulttuurin tuominen osaksi ohjelmointia, arvioinnin toteuttamisen ajantasaistaminen Qridi arviointityökalua/-sovellusta käyttäen sekä virtuaalisen oppimisympäristön, ehkä jopa -opetussuunnitelman laatiminen 360 – ympäristöön.

 

360

Media-assistenttiopiskelijat työn touhussa.

Kuluvan kuukauden 21. päivä pääsimme varsinaisesti aloittamaan tuon 360 – ympäristön materiaalin tuottamisen. Merkittävänä yhteistyökumppanina toiminnassa on mukana Ylivieskan Sosiaalialan Oppilaitoksen, YSO:n media-assistenttikoulutetavat ja sieltä opettaja Janne Hilpinen.

Kulunut viikko onkin kulunut tuotantoaikatauluja, – suunnitelmia ja -tiimiä miettiessä ja varovasti on päästy myös purkittamaan materiaalia ja osin myös editoimaankin ensimmäisiä otoksia.

Kuluva loppusyksy ja alkukevät tuovat toivottavasti mukanaan paljon uutta kokemusta ja onnistumisen riemua sekä käyttökelpoista materiaalia käytettäväksi. Mutta niistä sitten lisää tuonnempana!

-Urho